No onko sitä pullaa pakko syödä?

Huomenna on isänpäivä. Uskon, että monissa kodeissa on pöydät pullollaan herkkuja ja kaikenlaista tarjottavaa. Juhlia kun nykyään ei kukaan järjestä ilman tarjottavia ja jostain syystä nimenomaan epäterveelliset tarjottavat on juurtunut meidän tapoihin. Paljon onkin herättänyt jo keskustelua se, että mites niiden herkkujen kanssa toimitaan?

Kuulostaa niin yksinkertaiselle ja monien mielestä tää on aivan naurettava asia. Mutta kaikille huominen ei ole helppo juuri herkkujen takia.

Yleensä vastaus pohdintoihin "syödäkkö vai eikö syödä?" on se, että no jos tän kerran, kun kerran on tarjolla. Ja ei siinä mitään, kyllä niitä herkkuja voi ja saakin aina joskus syödä. Kannattaa kuitenkin ehkä pohtia, että jos  juhlia on koko ajan niin onko kannattavaa jokaisessa sallia itselleen sitä mitä haluaa? Tai onko kannattavaa ottaa jokaista 25 eri lajia vähäsen, kun yhdessä niistä tulee kauhea määrä? Olen edelleen sitä mieltä, että juhlat ei ole syy herkutella eikä etenkään vetää aivan ranttaliksi. Toki edelleen, joskus voi herkutella. Mutta jos mahdollisuuksia siihen on koko ajan, niin se ei ehkä ole niin kannattavaa.

Kohtuus se on se avain sana. Mutta sekin on usein niin vaikeaa. Pystyykö oikeasti jokaisessa juhlassa maistamaan vain jotakin tai jossain juhlissa syö enemmän ja toisissa himmailee. Se on kuitenkin tosi asia, että jos joka viikonlopun juhlissa vetää navan täyteen herkkuja, niin se voi vaikuttaa siihen painonpudotustulokseen ja paljonkin. Ja toisille se voi aiheuttaa pahaa oloa niin fyysisesti kuin henkisesti. Tai toisilla jää siitä herkkuputki päälle. Jokainen kuitenkin tietää ehkä itse parhaiten kuinka kannattaa toimia. Ja jos taas sallit itsellesi aina herkuttelun ilman estoja niin anna mennä, kunhan tiedät, mitä muuta se voi tuoda tullessaan.

Mutta mun ajatus ei ollut paneutua siihen kuka saa ja kuka ei saa syödä herkkuja, jokainen tehköön sen päätöksen itse. Muutamia ajatuksia siitä kuitenkin kerroin. Itse jos tarttuisin jokaiseen juhlaan ja herkuttelisin "koska silloin on lupa" niin mun kohdalla se ei ainakaan olisi hyvä vaihtoehto.

Mun piti puhua siitä, että nykyään ei saa kieltäytyä herkuista! Tai ainakin mulla on tämmönen fiilis. Paljon on esillä se, että kuinka sanoa juhlissa ettei ota tai että on epäkohteliasta kieltäytyä jos joku on herkkuja leiponut. Nykyään juhlat on paikka, jossa on pakko syödä sitä mitä tarjotaan eli usein kakkuja, pullaa, keksejä... Jos menee jonnekkin iltaa viettämään niin se iltahan ei voi olla yhtä kiva ilman herkkuja. Ja emännän mieltä ei saa pahoittaa kieltäytymällä.

Ja jos taas sanot, että et ota niin kauhea haloo "No ei sun laihis siihen kaadu! Voithan sä nyt vähän ottaa. Sä oot jo laiha niin ei sun tarvi enää laihduttaa. Kyllä sitä juhlissa saa, huomenna taas takas ruotuun." Miks nykyään herkuttelusta on tehty niin tavallista? On epänormaalia nykyään kieltäytyä. Vaikka oikeasti jokaisen pitäisi saada valita itse. Mä oon tänä vuonna kieltäytynyt monta kertaa tarjottavista. Oon kuitenkin tehnyt selväksi, että miksi enkä ole jättänyt tarjoajalle sitä kuvaa, ettei leipomukset kelpaa. Mun mielestä on ihan okei kieltäytyä, senkin voi tehdä nätisti. Kenenkään ei siis tarvii syödä niitä herkkuja vaan sen takia, ettei toiselle tulisi paha mieli.

Ja joo ei se laihiskaan yhteen pullaan kaadu. Ehkä ennemminkin joidenkin kohdalla on kyse jostain muusta. Onko itselleen luvannut olla ilman? Ja haluaa pitää sen lupauksen. Tai pelkääkö sitä, että siitä se putki taas lähtee? Tai uskokaa vaan, joku ei ehkä vaan halua sitä pullaa syödä. Sellaisiakin ihmisiä on ketkä kieltäytyy vaan, koska ei halua syödä sitä pullaa, ei sen takia, että pelkää lihovansa.

Ja mikä ihme tämä, on että on vielä oudompaa jos normaalipainoinen tai laiha ei ota? Sen ehkä ymmärtääkin jos reilumminkin ylipainoinen sanoo, että ei kiitos. Mutta sitten laiha! Kun eihän sen tarvi enää laihduttaa. Joo, mutta ehkä hänkin haluaa panostaa terveyteensä. Tai ehkä hän ei vaan oikeasti halua syödä sitä pullaa.

Joskus siis tuntuu, että sitä pullaa ois pakko syödä. On epänormaalia jos kieltäytyy. Ja sitten pahotetaan jonkun mieli. Tai vielä oudompaa on jos joku ei vaan halua oikeasti syödä sitä pullaa. Ja kun juhliin etenkin kuuluu ne herkut. Ei juhlat ole juhlat ilman niitä. Eikä elämä muutenkaan ole mitään ilman herkkuja. Usein kuulee sitäkin, että ihminen joka ei syö herkkuja, elää kauhean ankeaa elämää ja huijaa vaan itseään olemalla ilman. Kun herkuthan on yksi suurimmista nautinnoista elämässä ja ilman niitä elämä on kurjaa. Kun ihmiset päästäis irti vähän tästä ajattelusta. Herkuttelu tuottaa toki mielihyvää, mutta kenenkään ei ole pakko niitä syödä jos ei halua. Elämä ja ihmisen keho ei sitä vaadi. Eikä se herkuttomuus tarkoita, että elämä on sitten ihan kamalaa.

Ja heitän haasteeksi kaikille sen, että kokeilkaapa tarjota juhlissa jotakin terveellistä! Tai jos sun tekee mieli kotona herkutella niin kokeile jotain terveellistä. Se terveellinen herkku, kun ei tarkoita vain kasvistikkuja ;) Ja oikeasti kaikenlaista hyvää saa tehtyä myös terveellisesti!

Ja toivon, että kukaan ei ota tätä niin, että koskaan ei saa herkutella. Kyllä saa! Mutta kohtuus kaikessa ja sitä joutuu ehkä harjoittelemaan.

Ja hyväksytään se jos joku ei halua sitä pullaa ottaa. Ja hyväksytään se jos joku haluaa elää ilman sitä pullaa. Ja hyväksytään itse se jos me se pulla otetaan.

-krista