Nyt on aika vastata teiltä saatuihin kysymyksiin!
Niitä tuli jonkun verran ja monista eri kanavista joten pahoittelen jos jonkun jäi välistä! Ilmoita minulle niin korjataan asia :) Yhdistelin myös joidenkin kysymyksiä sillä tietyistä aiheista tuli monia kysymyksiä sekä tiettyihin kysymyksiin ei "riitä" lyhyt vastaus joten jotkut saavat ihan oman postauksensa lähiaikoina.
Mutta nyt kysymysten pariin!
Kuinka mielekkäänä koet blogin pitämisen?
Kyllä mä siitä tykkään! Mutta onhan tää myös raskasta. Koskaan ei tiedä minkälaista palautetta saat, onko se aina positiivista? Ja kaikki sanomasi pysyy aina netissä. Plus tämä vie aikaa. Vaikka multa ei tulekkaa joka päivä postauksia niin tää on ihan tajuttoman aikaavievää. Pitää kuitenkin päivitellä facebooksivustoa
https://www.facebook.com/KRISTAKOHONENN/ sekä instagramia _kristakatariina ja vastata viesteihin. Yhdessä vaiheessa jopa mietin lopetanko koko homman, mutta se, että ihmisiltä tulee ihanaa palautetta ja he tykkäävät lukea sai mut jatkamaan joten kiitos siitä! <3 Kyllä mä toivon, että saan kirjoittaa tätä vielä pitkään ja suunnitelmia blogi kehittymiselle on jo tiedossa.
Miksi syöt proteiinipainoitteisesti?
Tähän on monia syitä.
1. Sitä suositellaan kovasti ja etenkin sen takia, että painonpudotuksessa se pitää yllä sitä lihasmassaa (ei tietenkään yksin) ja se on myös oleellista lihaskasvulle.
2. Se saa mulle aikaan hyvää oloa sekä pitää nälkää poissa.
3. Proteiini on kuitenkin sellainen vähiten energiaa sisältävä lähde verrattuna rasvaan ja hiilihydraattiin joten sitä tavallaan saa syödä enemmän ja mä tykkään syödä!
4. Tuntuu kaikista terveellisemmälle syödä proteiinia, sitä on vaikein saada liikaa.
5. Proteiininlähteet vaan maistuu todella hyvälle! En voisi elää ilman kanaa, lihaa, kalaa, kananmunia, proteiinijauheita... nam!
Onko unella sinusta kuinka paljon merkitystä? Kuinka paljon nukut yössä?
On merkitystä! Jos pitää pitää huolta ravinnosta ja liikunnasta niin myös unesta/levosta. Mä tykkään nukkua ja yössä yritänkin saada sen 8-9 tuntia unta. Myös nukkumisajoilla on merkitystä. Vaikka olisi lomalla niin kannattaa pitää yllä sellaista unirytmiä mikä on ihan tavallista eli yöllä nukutaan ja päivällä tehdään kaikkea muuta.
Mikä on suurin unelmasi?
Tämä on helppo, ollut jo vuosia sama. Saada lapsi/lapsia ja elää onnellista perhe-elämää yhdessä heidän ja nyt tietysti Jukan kanssa <3
Mitä läheisesi ajattelevat muutoksesta?
En ole kysynyt, mutta keskusteluista päätellen pelkkää hyvää. Kyllä sitä hyvin usein saa palautetta siitä kuinka olen muuttunut monella tapaa ja he ovat onnellisia siitä, että olen parantanut elämääni. Ja toki varmasti etenkin vanhempiani pelotti aikaisemmin terveyteni puolesta niin ehkä heiltä on nyt lähtenyt se pelko? Ja toki mieheni on erittäin tyytyväinen etenkin sen takia, että tämän ansiosta meillä on oikeasti yhteinen elämä eikä eletä ihan erilailla.
Miten treenaat kuntosalilla?
Toisinkuin moni ehkä luulee, niin en vedä siellä oksennus kurkussa ja kovasti ähisten :D Treenaan niin, että musta tuntuu hyvälle ja siinä säilyy se hauskuus! Toki joskus pitää laittaa itsensä koville, koska enhän mä turhaan halua sielä käydä. Kyllä mun tavoite on saada siellä tuloksia eikä vain käydä huvinvuoksi. Tarkkaa ohjelmaa ei ole sillä se ei sovi minulle, vie sen hauskuuden. Katsotaan sitten joskus tuleeko sellaista. Tietyt jutut pysyy kuitenkin samana eli yleensä kaksi lepopäivää viikkoon, jokainen lihasryhmä treenataan vähintään kerran viikossa (tietyt kaksi kertaa) ja usein mennään niin, että aluksi pumppaillaan kevyillä painoilla, mutta sitten isoilla painoilla 5-7 toistoa eli en tee perinteistä "laihduttajalle pitkää sarjaa ja kevyttä painoa". Ja yritän pitää sen yksinkertaisena, mutta aina joskus kokeilen jotain uutta.
Uskotko, että jatkat tätä elämäntyyliä aina?
Uskon. Miksi en pitäisi terveydestäni ja hyvinvoinnista huolta? Toki se tapa ehkä muuttuu. Se kuinka paljon käyn kuntosalilla, mitä syön tms, mutta vanhaan en palaa enään koskaan.
 |
| Kesä <3 Tänä vuonna jakso jopa juosta! |
Kuinka pidät motivaatiota yllä?
Miettimällä paljon asioita. Vuoden vaihteessa tein lupauksia itselleni ja en aio niitä mokata. Mietin joka päivä miltä tuntuisi jos nyt toimisin eri tavalla kuin itseni kanssa sovin. Mietin sitä mihin haluan päästä ja valitettavasti siihen ei päästä makaamalla sohvalla ja syömällä jäätelöä.
Ihan jokaikinen päivä mietin mun haaveita ja kuinka pääsen sinne. Kuvat ja peili toimii myös hyvin. On ilo katsoa uutta minää joka voi hyvin ja näyttää hyvälle. Miksi palaisin entiseen? Lisäksi mä tiedän kuinka pahalta tuntuisi henkisesti ja fyysisesti päästää itsensä huonompaan kuntoon joten en anna sen tapahtua. Paljon päänsisäistä työtä siis.
Eikö sinulla ole koskaan huonoja päiviä?
On! Mutta nykyään ne liittyy enemmän johonkin muuhun kuin tähän elämäntapamuutokseen/painonpudotukseen. Ne liittyy usein raha-asioihin, kouluun, aikataulustressaamiseen tms. Toki muutaman kerran tänä vuonna on ollut päiviä jolloin on tehnyt mieli hakea karkkia tai on jättänyt salin välistä. No salin olen jättänyt välistä joskus, mutta niihin karkkeihin en ole koskenut. Mä selätän ne huonot päivät miettimällä ja keskustelemalla muiden kanssa, en enään syömällä. Mutta tosiaan mulla on ollut todella vähän huonoja päiviä! Todellatodella huonoja päiviä ei tänä vuonna varmaan yhtäkään siksi niistä ei blogissa lue. Mulla menee oikeasti tämän "projektin" kanssa todella hyvin :)
Miten saat lähipiirisi ymmärtämään ruokavaliosi/laihduttamisesi?
Ihan siten vaan, että kerron heille miten asiat menee. Monesti on multa kysytty "Mitäs teen kun oon juhlissa ja kaikki tuputtaa herkkuja?" Sanot vaan, että ei kiitos. Tiedän itsekkin ton tilanteen ja mullekkin sanottu "ei kai se yks pulla haittaa?" no jos en syö pullaa niin en syö. Voi siitä sanoa sellaiseenkin sävyyn, että menee perille. On kuitenkin paljon helpompaa kun lähipiirisi tietää missä menet eivätkä koko ajan tuputa sitä mitä sun elämään ei kuulu. Mä oon itse tehnyt selväksi ja keskustellut esim. mun vanhempien kanssa ja aina kun sinne meen niin ne tietää kyllä mitä mä saan syödä eli mitä kotiin ostetaan ja mitä ei. Tai sitten saan aina ostaa itselleni omat jutut eikä siitä tehdä sen suurempaa numeroa, kun se on ihan selkeä homma.
Oletko ollut aina ylipainoinen?
Olen. No okei ehkä parin vuoden ikäisestä alkoi painoa kertyä. Rakastin ruokaa silloin ja rakastan nytkin <3 Tosin eri tavalla. Painoin 9-vuotiaana jo 73kiloa ja ylä-asteella noin 95 kiloa. 18-vuotiaana liki 130 kiloa. Ja nyt viimeisin vaaka kerta näytti 81 kiloa.
Missä näet itsesi viiden vuoden päästä? Entä kymmenen?
Rehellisesi? Viiden vuoden päästä toivon, että kouluni on suoritettu kunnolla loppuun ja lastentarhanopettajan kelpoisuus on hankittu. Sen lisäksi toivon, että jonkunlainen ammattitaito olisi hyvinvointi/terveys alalle sekä blogini olisi mennyt huomasti eteenpäin. Kyllä mä toivon, että blogini saavuttaa monia ihmisiä ja se motivoi vielä silloinkin ihmisiä. Ja toivon, myös että näillä hetkillä olisi jo se ensimmäinen lapsi tulossa tai syntynyt jo. Kymmenen vuoden päästä toivottavasti asutaan yhdessä Jukan ja lasten/lapsen kanssa ihanassa omakotitalossa, kivalla paikkakunnalla, minulla olisi kiva työ/työt ja saisin auttaa ihmisiä heidän omien elämien parissa sekä tämä blogi olisi vielä pystyssä.
Kun lopetit sokeriherkkujen syönnin niin mitä vaikutuksia? Missä ajassa katosi se hirveä himo ja nälkä haluta koko ajan jotain?
Kertauksena siis, että vieroitan itseäni sokerista. En siis syö esim. karkkeja, pullaa, keksejä, kakkuja tms ja yritän muutenkin välttää tuotteita jotka sisältävät paljon sokeria ja/tai rasvaa. Sitä jatkuu vuoden ajan ja nyt on menossa joku 30 viikko? Ja hyvin sujuu! Kaikki mistä lupasin itselleni olla erossa niin olen pysynytkin. Alusta en paljoa muista kun niin kauan aikaa, muistaakseni ei ollut kovin vaikeaa. Se johtui täysin siitä, että mulla oli silloin niin kova halu ja tsemppi tähän joten oli helppoa olla ostamatta jäätelöä ja syömättä kakkua juhlissa. En siis osaa omalta kohaltani vastata, koska kroppa olisi tottunut, mutta yleensä siinä menee 1-3viikkoa. Sen jälkeen kyse on vaan pääkopan haluista.
Eikö ole itsensä kituuttamista kieltää jotkut asiat kokonaan?
Tässä varmaan viitataan juuri noihin herkkuihin mistä mulla on kielto päällä? Ja niin plus alkoholi. Mä en koe, että se on itsensä kituuttamista. Mä voin paremin kuin koskaan ja kyllähän jokainen tietää ettei ihminen tarvitse herkkuja tai alkoholia. Herkuista usein sanotaan, että tarvitaan niitä siihen henkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen, mutta musta se on vain syy syödä niitä. Kyllä mä pärjään ihan hyvin ilman niitä. En sano etteikö joskus tee mieli hakea jäätelöä kaupasta tai leipoa juustokakku ja herkutella, mutta mä selätän ne kyllä. Plus olen opetellut tekemään niitä terveellisempiä herkkuja mitkä ei sisällä vaan rasvaa ja sokeria.
Tähän lisäyksenä vielä, että
herkuista ja alkoholista on tehty liian iso juttu. Missä vaiheessa niistä on tullut yksi perusedellytys nautinnolliselle elämälle? Ihankuin en voisi nauttia elämästä ilman niitä.
Onko sulla ollut takapakkeja? Kuinka selvisit?
Viime syksynä oli ja se kestikin monta kuukautta. No ei se ollut totaalinen takapakki eli en siis täysin palannut vanhoihin tapoihin, mutta söin herkkuja joka viikko (niistä syntyi myös päivien putkia) ja treenejä jäi välistä ja syöminen oli mitä oli. Mun motivaatio oli nollassa ja jouluun asti ei kiinnostanut yhtään. Painoa tuli takaisinpäin se 6-8kiloa. Mutta sitten siinä ennen vuoden vaihdetta päätin, että ei helvetti, ei tää nyt näin voi mennä! Pääsin jo hyvään alkuun. Mietin mitä mä oikeesti haluan. Haluanko olla lihava ja voida huonosti vai mitä? Mä päätin, että haluan päästä -50 kiloon ja hommata lihaksia. Mä päätin etten halua enään ikinä painaa niin paljoa enkä voida niin huonosti. Olihan mulla jo tullut takaisinpäin painoa ja olossa merkittävä romahdus. Halusin myös olla esimerkkinä muille. En halua taas huonoa terveydentilaa ja haluan varmemmat mahdollisuudet tulla raskaaksi tulevaisuudessa. Kaikkien näiden ajatusten jälkeen mä otin itseäni niskasta kiinni ja hyvin pyyhkii! Se oli se mun käännekohta.
 |
| Muuta ajatuksia, muuta vartaloasi. Näin on, pääkoppa vaatii eniten töitä! |
Kuinka kauan on mennyt, että pää pysyy mukana? Et näe itseäsi enää vanhalla tavalla vaan uutena hoikistuneena ja urheilullisena Kristana?
Joskus tuntuu ettei se pysy vieläkään mukana.Mutta kyllä nyt kesän aikana on tullut sellaisia ajatuksia, että "Hei mä ihan oikeesti oon muuttunut! Mä ihan oikeesti oon pienempi kuin ennen ja ihan oikeesti elän tällaista elämää" ja tämän tajuaminen on varmasti paljon blogin sekä kaikkien lehtijuttujen tms ansiota. Muuthan sen muutoksen ensimmäiseksi näkee, mutta pikkuhiljaa nään sen myös itse. Joskus kyllä tulee sekin olo, että en usko minkälainen ennen olin enkä usko minkälainen nytkään olen eli olen vähän hukassa. Mutta kyllä tämä tästä!
Miten minäkuvasi on muokkaantunut matkan varrella?
Paljonkin ja positiiviseen suuntaan. Mulla oli ennen hyvin vaihtuva mielipide itsestäni. Joskus olin erittäin tyytyväinen ja joskus taas vihasin itseäni. Nykyään tykkään itsestäni jokainen päivä. Toki on asioita mitä joskus miettii negatiivisesti, mutta yritän päässäni kääntää ne positiiviseksi. Mietin kaikkea mitä olen saavuttanut, millaista elämäni on nyt ja enhän mä voi olla tyytymätön kun mulla on kaikki oikeesti tosi hyvin! Nyt mä arvostan itseäni enemmän, pidän itsestäni enemmän, pidän itseäni jopa kauniina ja uskon, että voin saavuttaa mitä vain eikä mun tarvitse vain tyytyä johonkin.
Mä olen ihana ja arvokas ihminen jolla on paljon annettavaa <3
Käytätkö sykemittaria?
En käytä. Minulla on aktiivisuusmittari olemassa, mutta en ole ottanut käyttöön. Täytyy ehkä joku päivä tutkailla sitä.
Mitä liikuntaa suosittelet?
Sitä mikä saa sut innostumaan! Liikunnan pitää olla myös mukavaa :) Kuulen tosin monesti tätä "En pidä liikunnasta" mutta en usko siihen. Vuosien takaisia kokemuksia ei kannata miettiä ja jos esim lenkkeily ei innosta niin se ei tarkoita, että vihaisit kaikkia liikuntamuotoja. Etsi siis se mistä pidät ja ole valmis antamaan mahdollisuus! Jos kuitenkin pitää joku laji/lajit sanoa niin mä sanon kuntosali ja siihen joku aerobinen mukaan esim. juoksu, uinti, tanssi tms. Lihaskuntoharjoitteet on oikeasti niin tärkeä juttu. Pitäisi unohtaa se perusolettamus, että salilla vaan bodataan ja kasvatetaan hauista! Kuntosali on hyvin monipuolista ja lihasten kasvatuksen lisäksi sillä on monia muitakin hyötyjä. Eikä siellä kasva lihakset salamannopeasti joten sitäkään ei tarvitse pelätä. Kuntosali on se paras tapa muokata kehosta juuri sellaista kuin haluaa ja monipuolisuuden takia se ei ole tylsää. Lisäksi hyvä toki tehdä jotain muutakin sillä monipuolisuus on plussaa!
Onko ruokavalio muuttunut miten matkan varrella? Noudatatko tiettyä dieettiä?
En noudata mitään tiettyä dieettiä, olen tosin kokeillut nopean painonpudotuksen toivossa kaikenlaista. Mutta omasta kokemuksesta ja vähän peilaten ammattilaisten näkemyksiin niin mulle on kehittynyt se mitä syön. Ja on muuttunut! Ennen en esim syönyt säännöllisesti ja aamupala oli todella harvinaisuus ja kasvikset sekä hedelmät oli nounou. Illalla kunnon läjä pastaa kermakastikkeessa ja herkkuja pitkin päivää. Nykyään aamupala jää todella harvoin välistä, kasviksia ja hedelmiä joka päivä, syön 6-7 kertaa päivässä ja kohtuullisia annoksia. Ja toki nyt niitä tavallisia herkkuja ei ole mukana. Mun elämästä ei varmaan löydy asiaa mikä ei olisi täysin muuttunut.
Oliko alku hankala?
Joo ja ei. Vaikeinta oli ehdottomasti kuntosalin aloitus sekä se, että herkut jäi vähemmälle. Olin tottunut kuitenkin syömään herkkuja joka päivä ja liikunta oli ihan kamalaa kun ei jaksanut juosta edes 50 metriä. Kyllä siitäkin onneksi selvisi! Iso kiitos siitä Jukalle kun kuunteli mun valituksia ja jaksoi tsempata. Mutta alussa taas tuli nopeammin niitä muutoksia joten ne piti yllä sitä motivaatiota. Mutta mun mielestä tämä menee vaan koko ajan vaikeammaksi johtuen ehkä siitä, että on niin kovat tavoitteet?
Mitä ajattelet Nutrilett tms dieeteistä?
Ei hyvä. Niin niukat "ruokavaliot" ei tee ihmiselle hyvää ja ne saa kehon sekaisin toisella tapaa kuin ylensyönti. Jos pidämme ylensyöntiä epäterveellisenä niin miksi lähdemme toiseen suuntaan eli syömään liian vähän? Joo tiedän niistä saa kivaa tsemppiä kun paino putoaa äkkiä, mutta se ei ole terveellinen tapa ja painon saa putoamaan muutenkin. Eikä sen painon pitäisi olla se tärkein. Ja lisäksi kuka haluaa syödä sellaista ihan oikeasti? Eikö olisi mielekkäämpää syödä kunnon ruokaa? Ja jos niillä korvataan 1-2 ateriaa päivässä niin eikö nekin kalorit voi sitten ottaa oikeasta ruoasta?
Miten sinä ja miehesi tapasitte?
Internetin ihmeellisessä maailmassa :D Silloin ainakin vielä oli olemassa sellainen sivusto kuin Badoo. Omalle tunnukselleni kävi joku virhe ja se kirjasi minut ulos. En muistanut enää salasanaani ja ajattelin, että no samapa tuo (olin juuri eronnut niin ei paljon kiinnostanut miehet) mutta jostain syystä päätin palauttaa tilini. Samana päivänä sainkin Jukalta viestiä ja meillä kyllä juttu luisti heti! Tosin hän teki heti hyvin selväksi, että jos nainen ei ymmärrä kuntosaliharrastuksen tärkeyttä niin turha toivo. Meinasin heittää hanskat tiskiin sillä mä olin kuitenkin aivan eri maailmasta kuin Jukka. Kiinnostuin kuitenkin kovasti, kun Jukka vaikutti erilaiselle kuin muut joten ajattelin yrittää. Ja nyt asutaan jo toisessa yhteisessä asunnossa, ollaan kihloissa ja eletään yhteistä elämää! <3
Aiotko joskus nousta kisalavalle?
Musta on hassua, että tätä kysytään :D On vaan niin vaikea kuvitella, että se tapahtuisi kun miettii mistä lähdettiin. Tosin ei pitäisi miettiä sitä vaan sitä missä ollaan nyt. Eikai se mahdottomuus olisi? Ja rehellisesti kyllähän se kiinnostaisi, mutta minua ahdistaisi ajatus siitä, että sadat katsoisivat minua lavalla. Joten ei ainakaan vielä ole suunnitelmissa. Mutta eihän sitä koskaan tiedä...
Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa jotka takaavat sinun hyvinvointisi?
1. Se, että en ole yksin.
2. Peruspilarit elämässä: Terveellinen ravinto, liikunta ja lepo.
3. Se, että uskallan jahdata unelmiani!
Toivottavasti saitte tästä vastauksia :) Ja kirjoitin tämän hyvin vapaamuotoisesti, niinkuin ne päässäni kuuluu. -krista
 |
| Drinking tea and wondering my life |
