keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Uusi vuosi, uusi sinä?

Eletään taas aikaa jolloin ihmiset laittavat elämänsä kuntoon. Mä kannustan täältä kaikkia ketkä aikovat elämälleen/itselleen/elämäntavoilleen tehdä jotakin positiivista muutosta! 
Mutta olen silti miettinyt koko tätä uusi vuosi, uusi minä -juttua ihmetellenkin. 

Jotenkin on hassua, että kohta seuraavat viikot joka paikassa tuputetaan kaikkea mikä liittyy hyvinvointiin, salit täyttyy pullolleen uusista ja vanhoistakin asiakkaista ja tuhansilla alkaa tipaton tai karkiton tammikuu, mutta sitten tämä kaikki haihtuu isolta osin viimeistään maaliskuuhun mennessä. Vai onko tää vaan median luomaa kuvaa? Ehkä sitäkin, mutta kyllä väitän, että useiden alkuinnostus loppuu viikkojen tai ensimmäisten kuukausien jälkeen. 

Mutta miksi? 

Oliko se vain kiva ajatus, että ensi vuosi tulee olemaan se vuosi kun kaikki muuttuu?

Otetaanko me jo etukäteen stressiä ja paineita siitä, että vuosi 2017 vaatii meiltä jotakin? Nyt on pakko tehdä joku lupaus kuinka parantaa omaa elämäänsä? 





Musta tuntuu, että monet asettaa todella suuria lupauksia ja sellaisiakin mitä ei ole loppuun asti mietitty. Ajatellaan vain, että olishan se hyvä tehdä näin ja näin ja sitten sovitaankin, että ollaan herkkulakossa tai paino saa luvan pudota ensi vuoden aikana 25kg. Mutta onko näitä mietitty sen syvemmin? Mitä se oikeasti sitten vaatii? Onko motivaatio yhtä korkealla kuin tavoitteet? Sillä se on selvä jos ei ole sen ihmeellisemmin asioita pohtinut niin eka paha paikka voi tulla jo ensimmäisellä viikolla jolloin koko lupaus meni pöntöstä alas. Tai jos motivaatio on hyvin alhaalla siihen asiaan mitä haluaisit toteuttaa niin miten ihmeessä sen toteutat? Mieti ihmeessä jos olet jo itsellesi jonkun lupauksen tehnyt, että onko se varmasti sopiva juuri sinulle? Onko se kuitenkin oikeasti aivan liian suuren tavoittelua verrattuna siihen motivaation määrään?

Vuosi sitten mä pohdin sitä, että aloitanko herkkulakon sekä alkoholittomuuden vuoden ajaksi. Se pohtiminen silloin kesti kuukauden! Ei siis ollut päähänpisto eikä päivän asia. Käsittelin näitä lupauksia etukäteen. Miten juhlat? Entäs lomamatkat? Entäs ne huonot hetket kun mä haluan vaan syödä karkkia? Entäs kun muut on ympärikännissä ja mä oon selvinpäin? Mitäs kun mä tykkään leipoa niin sitten en itse saa syödä? Mä pyörittelin päässäni kaikkia ajatuksia ja tilanteita mitä eteen voisi tulla. Sitten lopulta päätin, että jos en voi vuotta olla ilman alkoholia niin jo on kumma. Ja herkut (etenkin valkoinen sokeri) on mun oikea ongelma, joka täytyy nyt selvittää jotenkin. Joten mä aloitin mun lakot 11.1.2016 eli kohta on vuosi kulunut. Tein vielä tätä ennen itseni kanssa selväksi mitkä kaikki kuuluu herkkulakkoon. 

En siis missään nimessä vastusta lakkoja, toisille ne on jopa hyödyksi, vaan kehoitan pohtimaan sitä, mikä on itselleen oleellista ja hyödyksi sekä pyörittelemään ajatuksissa sitä juttua mihin on ryhtymässä.





Tuli kyllä mieleen näistä lakoista, että olisiko parempi tehdä itselleen jotain positiivisia lupauksia ensi vuodelle? Lakot on hieman negatiivissävytteisiä eikä senkään takia sovi kaikille. Ne vaikuttaa paljon isommilta koettelemuksilta kuin esim seuraavat:

Lupaan vuonna 2017...

..kehua itseäni enemmän
..liikkua ja syödä omaa kehoani rakastaen enkä sitä vihaten
..vähentää someaikaa
 ..kokeilla uutta liikuntaharrastusta
 ..lisätä kasviksia ja hedelmiä ruokavaliooni
..ajatella enemmän positiviisia asioita
..olla läsnä läheisilleni
..tehdä asioita jotka tekevät minusta onnellisen
..panostaa hyviin yöuniin
..ottaa kuukauteen yhden päivän joka on VAIN minun omaa aikaa rentoutumiseen
..hymyillä enemmän
..tehdä jotakin mistä olen haaveillut
..opetella syömään aamupalan
..tarkastella omaa suhdettani ruokaan ja käsitellä ne tunteet mitä syömiseen liittyy
..panostaa kehonhuoltoon
..vähentää makean syöntiä



Eikö kuulostaisikin paremmalta?


Niin kuin sanoin, kannustan kaikkia niihin valintoihin mitkä ajaa sun omaa hyvinvointia ja terveyttä. Mutta onko siihen pakko tehdä lupausta? Entä jos vaan menee päivä kerrallaan ilman mitään paineita.  Teet joka päivä valintoja, jotka on sulle hyödyksi. Käsittelet asioita niin, että ne ajaa sun henkistä hyvinvointia. Mutta ilman jyskytystä takaraviossa kielloista tai liioista paineista. Tavoitteena on kuitenkin varmasti koko elämän kestävä muutos eikä sellainen mikä loppuu alkuinnostuksen jälkeen tai loppuvuodesta 2017?

Mutta jos jonkin asian lakkoonlaitto tai jonkun lupauksen teko on käsitelty ja olet sitä mieltä, että se on sun juttu niin tee ihmeessä niin! Niin mäkin tein esim herkkujen kanssa ja mulla se kannatti. Ja toki ylhäällä kirjaamani lupaukset ensi vuodelle on sellaisia mitkä sopii kaikille eivätkä luo liian suuria paineita.


Mä en aio ensi vuodelle varsinaisesti tehdä mitään lupauksia. Enkä varsinkaan lakkoja! Sillä ne omat vuoden 2016 lakot on muutaman viikon päästä ohitse. Mutta aion pitää huolta siitä hyvinvoinnista minkä olen saavuttanut, raataa entistä enemmän unelmieni eteen ja yksinkertaisesti nauttia elämästä niin, että mulla olisi mahdollisimman usein aito hymy kasvoilla! 

Tätä mä haluan vuodelta 2017. Rakkautta, lämpöä, iloa, naurua, hyvinvointia, onnea, unelmia.






1 kommentti:

  1. Mie pyrin lupaamaan pääasiassa sellaisia juttuja, jotka lisäävät hyvinvointia eivätkä aiheuta stressiä. Olen kuitenkin ostanut FitFarmin Superdieetti -valmennuksen, jonka pariin odotan jo innolla pääseväni, sillä sen avulla voin saavuttaa energisempää oloa, mikä taas puolestaan vaikuttaa muihin tavoitteisiin ja yleiseen jaksamiseen :)

    VastaaPoista