Pitäisikö se vaaka laittaa piiloon?

Joulukalenteri luukku 18.

Olen pohtinut omaa suhdettani vaakaan nyt muutaman kuukauden. Miksikö? Siksi, että tuntui painon sanelevan sen miten mun pitää toimia ja koska voin olla tyytyväinen.

Mullahan oli tavoitteena tämän vuoden lopulla se -50kg. No se ei toteudu ja rehellisesti en edes tiedä mitä se vaaka näyttää nyt, sillä en ole astunut siihen ainakaan kuukauteen. Jossain -40 tienoilla se on.

Aloin miettimään tätä painolukema asiaa jo lokakuun alussa. Siinähän olisi ollut vielä hyvin aikaa pudottaa painoa ja päästä helpostikkin tavoitteeseen. Jokin mun päässä sai kuitenkin miettimään asiaa monelta kannalta ja kun sitten lokakuun lopulla juttelin ammattilaisen kanssa asiasta niin tajusin, että eihän siinä ole enää järkeä jahdata jotakin tiettyä painolukemaa. Etenkään sillä uhalla, että seurauksena menetän lihasmassaa, nahka alkaa roikkumaan tai en vaan pidä siitä tekemisestä mitä siihen pääseminen edellyttää. En kuitenkaan halua elää joka päivä ankeaa elämää ja kun terveydestä, hyvinvoinnista sekä painostaakin voi pitää huolta niin, että elämä on oikeasti ihanaa! Toki joskus joutuu tekemään jotakin ikävää, sillä ei muakaan nyt aina huvita esim. lähteä salille. Joskus siis on tehtävä sitäkin mistä ei ehkä juuri sillä hetkellä pidä. 

Kysyin itseltäni miksi se tietty painomäärä on tärkeä enkä osannut vastata siihen. Joten jätin sen lukeman taakse.

Olenko epäonnistuja? Omasta mielestä en. Olen saanut kuitenkin terveyteni takaisin aikoja sitten, joten sitäkään varten painonpudotus ei ole enää niin oleellista. Mä oon niin tyytyväinen kaikkeen siihen mitä olen saanut aikaan! Niin fyysisesti kuin etenkin henkisesti.

Nyt mä tiedän mitä tavoitteita mulla seuraavaksi on. Painosta viis, kehonkoostumus on nyt se juttu! Mussa on vielä rasvaa. mutta niin on lihastakin. Seuraavina vuosina mä koitan muuttaa niiden suhdetta. Eikä mulla oo mitään väliä, vaikka painaisin aina joidenkin mittareiden mukaan paljon mikäli mä olen tyytyväinen omaan peilikuvaani. Olen nytkin jo tyytyväinen, mutta kyllä mä haaveilen suht lihaksikkaasta vartalosta.

Joten todellakin, mun vaaka on mennyt piiloon! Entä sun?

Nään pelottavan paljon sitä kuinka vaaka kertoo mukamas kaiken ja kaikki tehdään sen ehdoilla. Lopettakaa se ihan oikeasti. Mulla ei koskaan ole ollut tilannetta, että käyn pakonomaisesti vaa´alla ja iloitsen tai itken jokaisesta liikahduksesta. Mulla ois voinu myöhemmin olla jos oisin pitänyt kiinni siitä tavoitteesta vaakalukeman kanssa.

Toki vaaka on omalla tavallaan hyvä mittari ja etenkin heillä kenellä on reilusti ylipainoa. Kyllä mä ymmärrän, että halutaan sen lukeman pienenevän. Mutta usein sitten mitään muuta mittaria ei katsota tai arvosteta. Ja kaikki toiminnat perustuu siihen "kunhan vaan saan painon alas!" ajatukseen. 

Jos mennään paino edellä, niin usein siirrytään tapoihin mitä ei oikeasti voi sanoa elämäntapamuutokseksi, hyvinvointia tukevaksi tai edes järkeväksi. Jotta saadaan paino alas niin ollaan syömättä, ollaan pussikuurilla, käydään lenkillä 24/7, tunnetaan tuskaa yhdestä ruisleivästä ja ihan vaan sen takia, että se painolukema on pinttynyt meiän päähän niin lujaa, että siitä ei uskalla päästää ees irti. Millään muulla ei ole väliä kuin sillä painolukemalla. Mä ymmärrän, että olisi mahtavaa päästä siihen pisteeseen mihin haluaa ja mahdollisimman nopeasti, mutta se vaan usein ei ole mahdollista.

Katsokaa enemmän sitä teidän kehonkoostumusta. Ei ole hyvä pikavauhtia pudottaa niitä kiloja jos jäljelle jää vaan lihakseton kroppa. Tai tuoko se tyytyväisyyttä jos olet pudottanut aika nopeasti haluamaasi painoon, mutta seurauksena nahka roikkuu vatsassa? Ihminen kaipaa tiettyä rasvamäärää sekä lihaksia. Älkää unohtako sitä. Ei ole järkeä olla normaalipainoinen jos kehonkoostumus on huono. Mieluummin vähän reilummin painoa jos se paino koostuu järkevämmin. Ja usein kun kiinnitetään kehonkoostumukseen huomiota niin terveys on parempi ja ulkonäköönsäkkin voi enemmän vaikuttaa. 

Vaa´alle ei saa antaa liikaa valtaa, sillä ei se kuitenkaan kerro sun terveydestä ja hyvinvoinnista mitään. Päinvastoin se voi huonontaa sun tilannetta monella tapaa. Mäkin oon muutaman kerran miettinyt "mä haluan tähän painolukemaan, ihan sama mitä se vaatii!" sinänsä ihan hyvä ajatus, mutta sitten on lähtenyt se pussikuurien syönti ja hullu treenaus, mikä ei tuo iloa mieleen eikä terveyttä kropalle.

Tää voi olla hyvinkin syvä kierre. Miltä se tuntuu joka päivä tai joka toinen käydä vaa´alla? Lisääkö se sun hyvinvointia? Monilla varmaan ei, sillä siitä lukemasta stressataan niin kovasti. Entä jos et saavuta sitä lukemaa aikataulussa? Vaa´an pitäisi näyttää -30kg, mutta se näyttääkin vaan -25kg. Siinä vaiheessa moni viis veisaa siitä aivan MAHTAVASTA tuloksesta jonka on saavuttanut ja vaan sen takia, ettei se ole sitä mitä ajatteli. Ymmärrän jälleen, että varmasti harmittaa. Mutta katso nyt taaksesi! Oot pudottanut silti suuren määrän ja menossa juuri sinne suuntaan minne haluat.

Kuten sanoin, muitakin mittareita on kuin paino. Kuuntele eniten sun oloa. Minkälainen sun fyysinen olo on? Jaksatko, oletko energinen, onko lääkäreiden mukaan terveys parantunut? Entä henkisesti? Oletko löytänyt hymyn vuosien jälkeen? Onko sun mielestä elämässä nykyään paljon enemmän kaikkea ihanaa kuin ennen? Katsotko peiliin hyvillä mielin? Uskallatko mennä kohti omia unelmia? Ootko onnellisempi? Näiden lisäksi on vielä peilikuva, joka on musta aivan mahtava keino katsoa fyysisiä muutoksia sekä myös henkisiä. Tarkastele mitlä se peilikuva näyttää nyt ja mitä ajatuksia sä itse herätät itsessäsi. Lisäksi on vielä mittanauha ja kehonkoostumusmittaukset.

Olet varmaan pohtinut tämän postauksen ajan omaa suhdettasi vaakaan? Miltä se näyttää? Saneleeko se sulle mitä sun pitäisi tehdä vai kuunteletko sitä mikä susta tuntuu hyvälle? Toki en kannusta siihen, että heittäkää vaaka roskiin ja maatkaa sohvalla syöden jäätelöä jos se tuntuu hyvälle. Vaan tehkää hyvinvointia ja terveyttä edistäviä juttuja niin, että se tuntuu kokonaisvaltaisesti hyvälle! Etenkin jos vaakalukema aiheuttaa usein ahdistusta tai stressiä niin olisiko aika jo katsoa muita mittareita? Toki terveyden kannalta pitää ehkä vähän seurata sitä vaakalukemaa mikäli puhutaan jo oikeasti suuresta ylipainomäärästä.

Mitä sitten jos se vaaka näyttääkin 10-15 kg ylipainoa jos olet kuitenkin onnellinen, pidät itsestäsi ja elämästäsi sekä tunnet olosi hyväksi?

Ihminen kuitenkin voi voida hyvin, tuntea olonsa arvokkaaksi ja kauniiksi sekä olla onnellinen ilman, että on normaalipainoinen.

Tätä kysymystä oon pohtinut pari kuukautta. Olenkin tullut siihen tulokseen, että mun elämä ei tästä varmaan paremmaksi muutu vaikka painaisin 9 kiloa vähemmän eli saavuttaisin sen -50kg tavoitteen. Mulla on nyt kaikki niin hyvin.

-krista