Koska mä oon niin v***n fitness!

    

Kun musta tehtiin uutinen iltalehteen (http://www.iltalehti.fi/viikon-laihduttaja/2016012921034732_lv.shtml) niin sain kommentointia siitä, että "fitness sitä ja tätä" "miksi pitää olla niin fitness" Vai fitness sanon minä! :D

Nykyään on pinnalla kaikenmaailman juttuja mitkä liittyy terveyteen ja hyvinvointiin. On sanoja kuten fitness, kehonrakennus, crossfit, womens physique, dieetti, laihdutus... Onhan näitä ja jotenkin sä voit kategorioida itseäsi vain yhteen sanaan.

Monet aina sanoo, että miksi otan tämän niin tosissani."Kai sitä voi yhden kakkupalan syödä?" "Miksi pitää kantaa eväitä mukana?""Onko sun pakko käydä salilla joka viikko?" Ja oikeasti en edes ota tätä niin tosissaan, ihmiset ei vain tiedä sitä. Jos ei ole omaa kokemusta tällaisesta elämäntyylistä niin toki on vaikea ymmärtää. Mutta olen silti kaukana sellaisesta joka oikeasti vetää tämän ihan täysiä!

Aamulla kun herään niin mietin heti koko päivää. Käytännössä mun elämä pyörii levon, ruuan sekä liikunnan ympärillä. Aamusta heti laskemaan onko tarpeeksi eväitä mukana, koska olen poissa kotoa monesti sen 12h tuntia. Onko mulla kaikki eväät? Onko ne järkeviä eväitä? Onko treeni kamat mukana? Mitäs mä meinaan tänään tehdä salilla? Olenko nukkunut hyvin? Pärjäänkö varmasti noilla eväillä koko päivän ja jaksan treenata?

Koulussa joudun joskus selittelemään sitä miksi teen niinkuin teen. Kukaan ei ymmärrä miksi ihmeessä olen ilman herkkuja vuoden. Kukaan ei ymmärrä miksi en juo alkoholia edes silloin kun valmistutaan. Viime viikolla oli ystävänpäiväkakkua ja jouduin selittelemään miksi en ottanut sitä. Joskus harvoin, kun käyn viihteellä joudun selittelemään sitä miksi olen selvinpäin. Kavereille on tullut kuitenkin jo aika selväksi, että minulla aina omat ruuat mukana tai kokataan niin, että minäkin voin syödä. Kun menen vanhempien luokse niin pitää aina kysyä multa mitä voin syödä ja mitä laitetaan. Kaupasta pitää hakea "erikoisuuksia" minua varten.

Kun menen kauppaan siellä menee joskus tuntikin, kun ostan usealle päivälle ruokaa. Kassalla täti sanoo: "se tekisi 178,90" Sinne meni rahat. Sitäkin kaikki ihmettelee miten meillä menee niin paljon rahaa ruokaan. Kaupassa ei usein kestä kauaa sen takia, että tiedän mitä sieltä haen ja mitä saan ottaa. Joskus täyty katsoa pakkauksen toiselle puolelle ja miettiä voiko tätä ostaa. Sitäkään kukaan muu ei muka jaksaisi tehdä. Mietin aina etukäteen mitähän minäkin päivänä syön. Joku kun tarjoaa jotain niin joudun aina miettimään tai katsomaan mitäs kaikkea se sisältää. Ellen siis jo ulkoa muista. Nykyään kun näen ruokaa se ei ole enään "Ahh mitäs ihanaa tämä on!?" vaan "Hmm.. Saako tuota syödä? Paljonko on proteiinia ja rasvaa?"

Kun koulupäivä on selätetty ja hyvät sopivat eväät syöty, lähdetään suoraan salille. Kivahan se olisi kotiin mennä joka päivä makaamaan sohvalle. Ja miksi ei avata Ben&Jerrys jäätelöpaketti. Mutta minä menen salille. En toki joka päivä, pitää muistaa levätä.
Siellä mietitään mitenkä monta kertaa kerkeän tällä viikolla vielä salille. Mitä siis tänään treenaan? Selkää? Huomenna jalat? Mitenkäs jumpat? Kerkeääkö niitä? Kesken treenin menee ajatukset ja ruokaan. Mitäs minulla on kotona? Valmiina jo vai pitääkö kokata? Kuinka paljon kanaa? Keitänkö riisiä? Vai onko se liikaa? Mitä kasviksia laitan?

Treenin ja ruuan jälkeen ei paljoa aikaa jää. Ai miten niin, kello on vasta 19-20? No yhdeksän maissa on käytävä jo nukkumaan. Sitten mietitään jo sitä kuinka kauan saan nukuttua jos nyt menen nukkumaan. Aamulla on taas seitsemältä herätys. Ja näillä unilla pitää jaksaa taas huominen koulupäivä sekä treenit. Ennen uutta nukkumaanmenoa. No ennen nukkumaanmenoa käydään kuitenkin vielä pesulla salihiet pois sekä valmistellaan huomisen eväät kivoihin pikkukippoihin.

Kaikki tämä pitää vielä yhdistää siihen mitä Jukan päivässä tapahtuu. Pitääkö mun tehdä hänellekkin ruokaa? Voidaanko syödä samaa? Yleensä ei. Milloin Jukka menee salille? Tarviiko hän mua sielä? Onko Jukalla kaikki tarvittavat eväät ja ruuat vai pitääkö käydä kaupassa häntä varten?

Jos on jonkunlainen reissu kyseessä niin siitäkin pitää etukäteen keskustella ja miettiä, onnistuuko  se. Jos lähdetään niin mitenkäs treenit? Tuleeko liikaa taukoa salista vai olisiko mahdollisuus johonkin toiseen saliin? Mitenkäs ruoka? Onko sitä hyvin saatavilla? Ja nimenomaan terveellistä. Onko matka niin pitkä, että tarvii eväitä jotta ruokaväli ei kasva liian isoksi. Pitää pakata mukaan pillereitä ja jauhoja.

"Mä elän mun omaa elämää niin, että MÄ olen onnellinen."










Toi on mun elämää. Joskus tarkemmin ja joskus vähän vapautta.

Pidän sivustonikin sellaisena, joka sopii jokaiselle lukijalle. En siis ole fitnesspimu. En laita koko ajan vaan salikuvia enkä kuvaa sitä kuinka lautasellani on 150grammaa kanaa, 200g parsakaalia ja 70g riisiä enkä kirjoita postauksia joissa puolet menisi "tavantallaajalta" ohitse. Mä olen ihan tavallinen. En ole mikään alussa mainittu vaan enemminkin vähän kaikkien sekoitus. Yritän syödä terveellisesti, vältellä kaikkea turhaa (herkut, alkoholi..) treenaan ja nukun. Yritän pitää huolta itsestäni, terveydestä sekä hyvinvoinnista. Sellainen mä olen. Kukaan ei toki tiedä mihin tämä vie. Mutta ainakaan vielä en kuluta aikaani ja vaivaa näihin sen takia, koska mä oon niin vitun fitness.