lauantai 4. kesäkuuta 2016

Pitääkö lihavan muuttua?

Ihanaa viikonloppua ja kiva, että olet taas avannut tekstini! :)

Viime postaus Rehellisesti rinnoista keräsi selvästi eniten lukukertoja sekä sain paljon viestiä aiheesta. Arvostettiin rehellisyyttä. Niimpä yritänkin jatkossa kirjottaa rehellisiä aitoja postauksia. Huomioi kuitenkin, että tämä on minun henkilökohtainen blogi sekä kertoo minun ajatuksista. Toivon, että viihdyt mukana! 

Joka päivä tavalla tai toisella luen henkilöiden ajatuksia ja kokemuksia lihavuudesta sekä kuuntelen ylipainoisten ihmisten näkökulmaa asioihin. Nykypäivän keskusteluista saa hyvin usein sellaisen käsityksen, että ylipainoisena olo ei ole hyväksyttävää. Tai sitten on se toinen puoli, että jokainen saa olla juuri sellainen mitä haluaa. Ja näinhän se on, en sitä sano, mutta haluan silti avata hieman tätä asiaa. Pitääkö lihavan siis muuttua?

Vastaus ei ole yksinkertainen. Tuntuu hassulta ottaa tämä puheeksi, kun itse on tehnyt niin suuren muutoksen. Mutta haluan painottaa sitä, että vaikka minä tai joku toinen ylipainoinen muuttuu niin muiden ei ole pakko. Ja vaikka minä olen muuttunut niin en ajattele, että muidenkin täytyy. Tietyissä hetkissä kuitenkin kannustan siihen. 





Olen sanonut sitä, että jos olet ylipainoisena tyytyväinen itseesi ja elämääsi niin hyvä! Jos mielessäsi kuitenkin pyörii ajatuksia muutoksesta, itseinhosta painon takia tai lihavuus oikeasti rajoittaa sinun elämää merkittävästi (perustelet esim joitakin valintoja tai tekemättömiä asioita ylipainon takia) niin silloin kannustan miettimään voisiko asiat olla toisin? Miltä tuntuisi jos olisinkin hyvinvoiva ja pienempi? Mitä tekisin jos olisin hyvinvoiva ja pienempi?

Koskaan ei pidä ajatella tietenkään vain sitä, että haluan olla pieni ja/tai laiha vaan kannustan enemminkin siihen, että olet hyvinvoiva niin henkisesti kuin fyysisesti. Jaksat, olet aktiivinen sekä terve ja olet tyytyväinen itseesi. Jos sinusta kuitenkin tuntuu, että ylipaino vie totaalisesti voimat etkä jaksa tehdä mtään, sinulla on terveyshaittoja tai mietit joka päivä peilin edessä reisien rasvakerrosta niin voisiko kuitenkin tehdä jotain? 

Ulkonäkö on sellainen asia mikä usein puhututtaa ja se pyörii varmasti jokaisen päässä koko ajan. Jos olet oikeasti tyytyväinen itseesi ylipainoisena niin se on oikeasti okei! Sinun ei todellakaan tarvitse laihduttaa vaikka kuka sanoisi tai tekisi mitä. Jos paino ei tule tielle siinä mitä kehtaat pukea päälle tai ei turmele itsetuntoasi niin hienoa. Rehellisesti voi kuitenkin pohtia myös sitä olisinko onnellisempi jos olisin pienempi? Toisiko pienempi vartalo minulle itsevarmuutta? Olisinko sitten valmis pukeutumaan tietynlaisiin vaatteisiin? Kulkisinko kadulla enemmän pääpystyssä? 

Kaikista tärkein syy muutokseen on kuitenkin tai pitäisi olla se terveys sekä hyvinvointi. Se miltä sinusta tuntuu ja missä kunnossa sinun kehosi on sieltä sisäpuolelta. Jos ihminen on oikeasti ylipainoinen niin toki siinä miettii niitä terveyshaittoja. Se ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisi aloittaa todella iso laihdutusurakka vaan kääntää ne elämän huonot valinnat paremmiksi. 




Vaikka en ajattelekkaan, että jokaisen ylipainoisen on pakko pudottaa painoa ja muuttaa elintapoja niin kyllä minä silti kannustan niihin. Kannustan niihin siinä tapauksessa jos et ole tyytyväinen elämääsi ja tiedät, että muutos tekisi siitä parempaa. Sekä kannustan niihin sen takia, että terveys ja hyvinvointi on kuitenkin jokaiselle ihmiselle tärkeä asia ja se on se juttu mikä vie meidät tässä elämässä eteenpäin. Vaikka sitä ei ehkä ajattele niin paljoa niin kyllähän se vaikuttaa jokaiseen päivään. 

Pitääkö lihavan siis muuttua?
- Kyllä jos et ole tyytyväinen elämääsi tai itseesi ja tiedostat, että iso syy siihen on ylipaino. 
- Omalla tavallaan ei. Jos olet onnellinen ja tyytyväinen niin anna palaa! Muiden mielipiteistä tai asenteista ei saa välittää liikaa. 

Haluan kuitenkin vielä painottaa, että ei se paino ja ulkonäkö vaan se terveys ja hyvinvointi niin kehon kuin mielen. Jokaisen kannattaa miettiä arjessaan niitä valintoja. Kaikesta ei tarvitse tehdä suurta prosessia vaan elämäänsä voi kehittää pikkuhiljaa siihen terveellisempään suuntaan sillä se on kuitenkin niin tärkeää. 





Omasta kokemusesta toki voin sanoa, että kyllä jokaisen kannattaa panostaa omaan terveyteen! Sitä ei voikkaan tietää edes kuinka hyvältä voi tuntua oikeasti.

Mukavaa viikonloppua kaikille! - Krista 

Ps. Lihavahan ei ole kovin kaunis sana eikä se ollut loukkausmielessä täällä. Vahvat sanat vaan ovat tarmokkaampia ja vetävät ihmisten mielenkiintoa. Toivottavasti kukaan ei mieltään pahoittanut. 





8 kommenttia:

  1. Postaustoiveita: Yhden päivät ruuat kuvina, minkälaista salitreeniä teet, montako kertaa viikossa, aloittelijan sali"virheet", jne. :)

    T. Epätoivoinen kuntosaliharjoittelun aloittelija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Laitoin ylös ja kunhan mulla olisi yksi suht tavallinen viikko niin kuvaan sen kokonaan myös ruokineen ja laitan tänne :) Ensi viikolla kuntosalitreenauksen alkeet!

      Poista
  2. Yritin kommentoida vähän aikasemmin, mutta taisi tulla joku tekninen virhe sen kanssa, joten laitan uudestaan.

    Ei liity postaukseen, mutta piti tulla kommentoimaan, kun olet aiemmin maininnut olevasi herkuttomalla linjalla. Olen kuitenkin kiinnittänyt huomiota, että syöt kohtuullisen usein proteiinipatukoita tai itse tekemiäsi "terveellisiä herkkuja". Monet proteiinipatukat kuitenkin saattavat sisältää paljonkin sokeria tai ihan normaalia maitosuklaata. Samoin itse tekemissäsi herkuissa on vilahdellut mm. vehnäjauho, suklaa, reilusti kookosöljyä, kookossokeri, yms. Eikö mielestäsi tässä vähintäänkin venytetä herkuttomuuden käsitettä? En siis tarkoita, etteikö laihduttava ihminen voisi noita kohtuudella syödä, mutta kun itse olet maininnut ettet herkkuja syö, niin minä en ainakaan voisi hyvällä omallatunnolla sanoa tuossa tilanteessa olleeni oikeasti herkuttomalla.

    En tarkoita tätä millään pahalla, vaan halusin tuoda esille, että voihan sitä laihduttaa ilman ehdottomuuksiakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei!

      Jokaisellahan on oma tyyli olla herkuttomalla. Tarkoittaako se sitten kaikkea mistä tulee nautintoa vai vaan esim. jäätelöä ja karkkeja. Mullakin on se oma mistä olen päättänyt olla erossa ja niin olenkin tehnyt. Siihen kuuluu mm. jäätelö, irtokarkit, sipsit, kakut, pullat, keksit, heset, mäkit tms. Tämän tarkoitus on ollut vierottaa itseäni sokerista. OLen siihen ollut koukussa ja minun piti opetella se, että esim. yksi täytekakkupala riittää. Siitä on ollut paljon tässä vuodessa kysy eli oikeiden kunnon herkkujen kohtuusyömisen opettelusta. En laske herkuiksi esim. proteiinipatukoita (joita en muuten edes syö usein) ja esim. minulle kookosöljy sekä kookossokeri on hyviä vaihtoehtoja. Ja jos johonkin esim niitä tai jauhoja laitan se ei ole kilottolkulla ja luultavasti on tullut aika iso annos jota en syö yksin enkä kerralla.

      Näitä mukaillen voin täysin hyvällä omalla tunnolla sanoa ainakin tähän asti onnistuneeni OMASSA herkuttomassa ruokavaliossani :) En ole herkutellut kuumana kesäpäivänä mehujäätelöllä, en ole käynyt mäkkärissä hakemassa pikaruokaa ja jätin jopa omista juhlista itsetekemäni täytekakut syömättä.

      Ja voi laihduttaa ilman ehdottomuuksia! Mulla tää oli sen takia, että tekisin mahdollisimman paljon onnistumisen eteen sekä oppisin herkuttelemaan kohtuudella enkä niin, että syön kerralla koko jäätelöpaketin tai kakun.

      Poista
  3. Hep hep! Samat ajatukset täällä. Itse olen nyt pudottanut kokonaisuudessaan sen about 16-17 kiloa ja multa kysellään jatkuvasti, että koska meinaan lopettaa, enkö muka ole jo hyvä. Yritä siinä sitten selittää, että kyse ei ole siitä, ettenkö olisi hyvä, mutta en vaan vielä koe olevani "siinä pisteessä" missä tahtoisin olla. Ja tämä ei taas tarkoita sitä, että olisin sitä mieltä että kenenkään muun pitäisi laihduttaa. Mä olen niin samaa mieltä, että jos sä olet tyytyväinen omassa kehossasi eikä se paino mitenkään rajoita sun elämää niin jes, hyvä juttu. Jos se rajoittaa, niin ehkä joo kannattaa asialle tehdä jotain, kunhan muistaa opetella samalla rakastamaan itseään, ettei lähde homma lapasesta... ja tokihan ihminen voi jäädä vaikka auton alle, oli painoa tai ei, mut faktahan nyt vaan on se, että ylipaino altistaa monelle sairaudelle - että en mä halua pudottaa painoa ainoastaan sen takia, että olisin jotenkin parempi tai nätimpi, vaan just nimenomaan sen takia, että voisin paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea saavutuksestasi! Ja ulkopuolisten on vaikea ymmärtää näitä asioita. Olen mäkin kuullut sitä, että eikö jo riitä, kun on niin hyvä työ takana. No ei koska en ole omasta mielestäni vielä valmis :) Ja painonpudotukseenhan on moniamonia syitä. Oli se sitten tyytymättömyys itseen tai elämään, ulkonäkö tai hyvinvointi niin kyllähän se kannattaa jos sitä miettii. Tsemppiä tulevaan! :)

      Poista